Lallemand

Tiedätkö, milloin kantokäsittely on kannattavaa?

< Takaisin Asiantuntija-artikkeli

 

Kantokäsittely on metsätuholaissa määritelty velvollisuus, mutta onko se taloudellisesti kannattavaa? Luonnonvarakeskuksen tutkimusten mukaan terveen kuusikon kantojen suojaamiseen kannattaa Etelä-Suomessa panostaa jopa satoja euroja hehtaarille.

Kantokäsittelystä aiheutuvat kustannukset koostuvat ainekustannuksista ja levitystyökustannuksista, joihin sisältyvät mm. kantokäsittelyaineen valmistus ja levityslaitteen huolto- ja puhdistustyöt.  Kantokäsittelyn vaikutukset kantautuvat pitkälle tulevaisuuteen ja tulevat esille seuraavan puunkorjuun yhteydessä parempana tukkisaantona ja korkeampana puunarvona. Nyrkkisääntönä kantokäsittelyn kannattavuudessa voidaan pitää sitä, että jos kantokäsittelyllä estetään viiden kuution lahomenetykset hehtaarin alueella, on kantokäsittely jo kannattavaa.

 

Ilmassa aina runsaasti haitallisia itiöitä

Juurikääpä leviää metsikön sisällä puiden juuristoyhteyksien kautta, mutta varmimmin tauti tarttuu itiöiden välityksellä, jos kesähakkuiden tuoreet kantopinnat jätetään käsittelemättä. Juurikäävän torjunta on otettava vakavasti ja siihen kannattaa panostaa. Tartuntariski on suurimmillaan, kun lähistöllä on juurikäävän saastuttamia puita, jotka tuottavat itiöemiä. Itiöemistä purkautuu valtavia määriä itiöitä, jotka laskeutuessaan tuoreelle kantopinnalle tartuttavat ensin kannon, josta tauti siirtyy juuristoyhteyksien kautta edelleen terveisiin puihin. Näin tauti leviää metsikön sisällä puusta puuhun sekä itiötartunnan avulla että juuriston kautta. Suurin osa itiöistä leviää tuulen mukana muutamien satojen metrien päähän. Ilmassa niitä kuitenkin on runsaasti, joten osa kulkeutuu ilmavirtausten mukana jopa satoja kilometrejä.   

 

Verdera_pikkukuva.jpg

 

Kantokäsittelyyn kannattaa panostaa

Kantokäsittelyn tarkoitus on estää uusia juurikäävän tartuntoja. Käsittelyn on oltava kattavaa ja huolella tehtyä, muuten tauti ei pysy kurissa. Juha Honkaniemi ja Anssi Ahtikoski Luonnonvarakeskuksesta tutkivat kantokäsittelyn kannattavuutta eri olosuhteissa mallien avulla. Tulosten mukaan terveessä kuusikossa kantokäsittelyyn kannattaa Etelä-Suomessa panostaa jopa 600 euroa hehtaarille avohakkuualalla. Kantoa kohti kannattaa mallin mukaan panostaa 80 senttiä tai jopa yli euron. Mallissa on käytetty kolmen prosentin korkokantaa koko kiertoajan yli. Tulokset osoittavat, että kantokäsittely kannattaa erityisesti silloin, kuin itiöitä on runsaasti ilmassa ja metsä on terve.Todellisuudessa kantokäsittelyn kustannukset ovat vain murto-osa mallissa esitetyistä summista eli muutama prosentti kokonaiskorjuukustannuksista.

 

Kantokäsittelyn kustannukset ovat vain muutama prosentti kokonaiskorjuukustannuksista.

 

Torjuntaa myös saastuneisiin leimikoihin

Jo lähes neljännes Etelä-Suomen kuusikoista  on juurikäävän vaurioittamia, ja aivan etelärannikon tuntumassa tilanne on vieläkin pahempi. Juurikääpä säilyy kroonisena tautina metsikössä jopa vuosikymmeniä. Kannattaako näiden pahasti saastuneiden metsiköiden kantojen käsittelyä edes harkita, jos torjunta ei poista juurikääpää? Kyllä kannattaa, sillä kantokäsittelyllä estetään uudet tartunnat! Pitkäjänteinen, sinnikäs ja erityisesti järjestelmällinen torjunta vähentää juurikääpää metsistämme ajan mittaan. Juurikäävästä ei päästä eroon lyhyessä ajassa, mutta estämällä uusia tartuntoja voivat seuraavan sukupolven metsänomistajat mahdollisesti nauttia terveestä, tuottavasta metsästä.  

 

Kantokäsittely estää uudet tartunnat saastuneessakin metsässä.

 

Gunnar Salingre

Asiantuntija / Juurikäävän torjunta
Verdera Oy